ennenaikaiset synttärijuhlat

Vuodet vierii ja mulla alkaa taas yks uus vuosikymmen, meinaan 20. Oikee päivä on vasta tän viikon perjantaina, eli aprillipäivänä, mutta että saisin synttäreitä juhlia, juhlittiin ne jo viikkoa aikasemmin viime lauantaina :) koska ens vkonloppu mulla on töitä :( plaah.

Julian kaa reippaasti leivottiin perjantai-iltana töiden jälkeen kaks kakkua; allaoleva vähän onnistuneempi kakku jossa oli vadelmia, kiivejä ja sisällä banaania ja vattuhilloa :) oon iha tyytyväinen, meinaan varmaan ensimmäinen kakku mitä ikinä oon tehny. Toinen kakku oli myös hyvä ilman pientä epäonnistumista. Semmonen mustikkarahka/juustokakku. Se oliki vähä vaikeempi tehä ku tommonen valmispohjainen täytekakku. Muuten onnistu hyvin ja oli musta hyvänmakunen, harmi vaan ettei liivatelehdet ihan niin nätisti sulanu siihe rahkasekotukseen ku oli tarkotus. Kakkua syöneet tietää mitä siitä seuras..



Meillä oli myös oma systeemi miten kakut piti säilöö jääkaapissa, jottei lihapasteijoista mitä myös väänsin, ni olis tarttunu sipulin haju ja maku kakkuihin. Joten päätettii "kelmuttaa" puolet jääkaapista 8)


Ja sitten vähän meininkiä meiltä :) nää kuvat saattaa päätyä vielä joskus seuraaviin juhliin, jos katottais samalla lailla vanhoja kuvia vuosien varrelta mitä näyttelin kavereille. Sai hyvät naurut kyllä. Hope you enjoied.
Meiltä lähettiin sitte hyvissä ajoin jottei tupareiden tapaan saada naapureilta hirveitä huutoja. Espe oli kohde, ja siellä oli kyllä tosi kivaa :) loppuillasta mulla oli pieni suru päällä, mut siitäkin selvittiin ja espen sulkiessa ovia, suunnattiin vielä santerin, miisan ja arton kanssa grillille mättää, mmm....

Sain myös yllättävän paljon ja tosi arvokkaita lahjoja, mitä en todellakaan odottanut. Ilmotin ettei mitään tarvii tuua, joten jokanen lahja oli plussaa, ja kivoja lahjoja tulikin! =)

                                           

Kiitos kaikille ihan hirmusti illasta, toivottavasti oli hauskaa. Ja samoin iso kiitos lahjoista =)

Luvattu romanttinen illallinen toteutui.

Jottei mun valituksista tulis mieleen et riku on iha täydellinen asshole, täytyy mun nyt edelliseen postaukseen vedoten näyttää nyt että sen lupaama naistenpäivä ruoka oli hyvä,  maukas ja ennenkaikkea romanttinen ja se toteutu. Vaikkakin ite nousinki löysänä olkkarin sohvalta syömään kylpytakki päällä ja kuumehouruissa söin ja tuli kuuma ja takkiki piti riisua kesken ruuan, niin oli se silti kiva kohta sitä iltaa 8)
 Ruokana oli siis kirjolohipastaa. Pappa kiireessä juoksi myös hakemaan kynttilöitä, hyvin se yritti.

Syvät anteeksipyynnöt kuvienlaadusta mut Riku ei antanu mun fiilistellä ku sillä oli kiire syödä eikä se halunnu kuviin ite 8) Mut kiitos hampula ruuasta <3

Hyvää naistenpäivää

On koittanut taas yksi otollisimmista päivistä pyytää mitä tahansa palveluksia poikaystäviltä; naistenpäivä. Joten hyvää naistenpäivää vaan kaikille!

Harmi vaan, että ite tulin kuumeeseen ja sain yskän tossa sunnuntain tienoilla, joten tää päivä kuten eilinenki ja tulevat päivät on menny maatessa nätisti tässä olkkarin sohvalla ja tv 24h päällä. Täytyy myös vähän harrastaa tätä tietokonetta jottei ihan tylsäks kävis. Ja pistää vituttaa että tuolla on viimepäivät ollu tosi keväinen fiilis 8) arska vaan paistanu ja linnut laulanu. Ootan että pääsen vähä pyörähtää tuolla pihalla.

Vaikken kukkia ja suklaata tänään ookkaan saanu, niin aamulla kyllä pusun otsalle ja naistenpäivä toivotuksen Rikun lähtiessä paiskimaan töitä.
Päivällä tuli viesti, että tänään se meinas tehä jonkinlaista kirjolohipastaa ja kynttilät ja kaikki, sitä ootan tässä innolla, kun päivä on vasta puolivälissä. Tosin hyvät alkumaistit sain jo kun pyysin tuomaan jotain hyvää töistä päästyään. Sieltä tuli kaikkee mun lempimättöä, jota oon nyt sohvan ja tvn lisäks kaivannu: namia, kanahamppari nälkään ja mudcake mikä on hullunhyvää.
Jäin hyvillä mielin syömään mutakakkua ku Riku lähti pian tossa sitten käymään kaverilla ja ostamassa illan ruoka-ainekset. Saa nähä mitä tuleman pitää...! =)
Ilmoilkaa ihmees miten teijän naistenpäivä suju?

Ennenku mä jatkan yskimistä ja telkan töllöttämistä.Niin Hanna, jos tätä lukaset, niin pistä kommenttina tonne alas se sun talotampereella osottees et pääsen sitä tsekkaamaan.
Ja tässä teille miettimistä mitä meillä tapahtu vkonloppuna.... joka tosin oli kiva kun oltiin espessä ja Rikuki suostu tulee sinne loppuillasta 8)

Meillä mentiin lauantai yöllä nukkumaan makkariin ja herättiin kuitenkin sunnuntaiaamuna sohvalta. Miten semmonen kävi, se jääköön täällä mainitsematta.

Muistellen ihania aamuja ja unohtaen erimielisyydet

                                               Snow Patrol- Chasing Cars

Viimeaikoina, päivinä, viikon aikoina, millä sanoilla sitä haluu nyt sanoo, ni on ollu vähä kurjaa täällä kotona. Rikuu ei oo ees kovin näkyny kotona, ainakaan mun mielestä. Tai ei ainakaan tarpeeks! Ollaan vaan suututtu joka asiasta toisillemme eikä se nyt mitään kovin huippua oo = )

Viime vkonloppuna, perjantai ilta, jonka luulin viettävänä Rikun kanssa, päätyikin essin kanssa parille vitutusavautumisille espeen lasien kera. Siitä se sitten valten, santerin, severin yms. pamahtaessa paikalle kännissä vaihtu meilläki huvin puolelle, mikä oli kyl hyvä. Oli mahtava ilta ja kaikki paska painu pois mielestä. Tosin siinä vähä turhan monta lasia kaatu miettien meijän mentyä laulaa karaokea ja katellen juomalipukkeita seuraavan aamuna.

No, lauantai-aamu koitti. Ite vaikka hirveessä darrassa olinki laatattuani himassa illalla ja aamuyöstä ilmeisesti hetken aikaa vessan lattialla nukuttuani, olin kuitenki saanu jonkinlaisen koston saavutettua mielessäni. Pää oli tyhjennetty, samoin mieli ja mul oli silt saralt hyvä fiilis. Ja koska mun perjantai oli sittenki muuttunu kivaks, ja tiesin et tänää oon riku kaa ni kaikki on iha hyvin.
No, tämä meidän perheen komeempi osapuoli oli sitten vetäny mun kännäilystä herneet nenään vaikka vietti kivan illan ite kavereidensa kanssa. Vaikka tarkotus oli ollu olla mun kaa ilta. Isot patit nenässään se sit lähti aika aamusta vaan kävelee, sano menevänsä kaupassa käymään ja siitä suoraan, mihinkä muuallekkaan ku savitielle, siellä se aina myhäilee. Mietin huulipyöreenä et voi vittu mikä äijä, aamusta taas sinne.
Tunnin angstattuani ja mietittyäni meitä yksin himassa, pistin viestiä et jos ei tuu nyt himaan ni voin kyl pakata sen kamat ja se voi muuttaa sinne savitielle, ku siellä se näyttää nyt muutenki asuvan, ei vaan vielä vuokraa sieltä maksa. Ja mä olin ihan tosissani mitä pistin, tiesin etten mä jaksa tommosta katella; eka 2kk asunu tääl viikot yksin ku äijä oli intissä, et iha ku se ei nytkää asuis täällä ku on kokoajan jossain. No, sieltä tuli sit viesti et kotiin ollaan tulossa...
Vaikka tuntu taas olevan elämää suurempi kriisi, ni mulle se sillon oli. Riku tuli sitte himaa ja siinä nyyhkytin ja sanoin etten jaksa tämmöstä. Onneks saatiin vähä siinä puhuttua ja selvitettyä, ja mä ainaki ilmastua itteäni, mitä en yleensä saa. Koneelt soi samalla snow patrolin "chasing cars" ja se vaan parans kaikki, ja jatkettiin kyhnöttämistä sängyssä.


Nyt oon ollu taas ilonen aamusin näihin tunnelmiin.



Toivottavasti paremmat aamut jatkuis, samoin päivät ja illat. Ja toivottavasti pystyn vielä tätä mun asuinkumppania näkemään, vaikka eilen alotettuani paikallisessa saksanmarketissa, katoin mulle pistettyjä vuoroja ja huonolta ne näytti siinä suhteessa että aina ku riku pääsee töistä ni mä oon just lähteny töihin. Mut ehkä tää tästä..